.png)
Oletko kuullut kaupungista nimeltä Niort?
En minäkään, ennenkuin tyttäreni muutti 10 km päähän Niortista Echirén kylään.
Etsipä kartalta Bordeaux tai mieluummin La Rochellen satamakaupunki, ja kuljeta katsettasi 70 km koilliseen, niin löydät Niortin.
Ei ole ihme, ettet ole kuullut tästä kaupungista, sillä sen motto on ”Vivons heureux, vivons cachés” eli Eläkäämme onnellisina, eläkäämme piilossa.
Niort oli ennen aivan autohullu kaupunki – keskustan parkkialue oli kuulemma Ranskan suurin.
Mutta vuonna 2013 kaupunki muutti kertaheitolla suuntaa, työnsi autot parkkialueen alle, teki paikalle suihkulähteitä, piknikpaikkoja, nurmikkoa jne ja nyt “La Breche”nä tunnettu aukio on niortilaisten olohuone.
Samaan syssyýn kaupunki päätti istuttaa 60 000 puuta, yhden jokaiselle asukkaalle (heitä on kyllä nykyään 66 000) ja tarjota kaikille ilmaisen julkisen liikenteen.
Jopa 25 km päähän pääsee ilmaiseksi bussilla, ja kaupungin keskustaa ajelee pikkubussi, ilmainen sekin.
Joka kortteliin saa tilata puutarhaekspertin, joka kertoo kuinka juuri siellä voitaisiin lisätä vihreyttä.
Kansalaisia kehotetaan tutkimaan, mitä hyönteisiä, lintuja jne heidän korttelistaan löytyy ja kirjaamaan ne netin kautta kaupunkilaisten yhteiselle sivulle.
Niort on täydellinen kohde teille, jotka kartatte massaturismia.
Kaupungissa on kivoja ravintoloita, kauppahalli, valtava, hienosti restauroitu Donjon-linnake vuodelta 1185, hieno konserttisali, jossa ranskaa taitamaton voi hyvin käydä konserteissa ja tanssiesityksissä, ja kauniita puistoja, joita halkoo Sèvres-joki.
Jos kaipaat todella aitoa bistrotunnelmaa ja herkullista kotiruokaa, käypä Le Petit Rouquin-ravintolassa aivan lähellä juna-asemaa.
Se tarjoaa sitäpaitsi vain luonnollisia viinejä, joiden typerä nimi on suomeksi “alkuviini”, ranskaksi taas selkeä “Vin naturel”.
Uusi, kehuttu italialainen Baci-ravintola löytyy La Brecheä reunustavasta ravintolarivistä, samoin La Villa.
Lihaa rakastaville löytyy suosittu Les Planches-ravintola.
Kaupungin keskustasta löytyy myös paikka, josta saa herkullisia täytettyjä leipiä vaikka piknikille, ja piknikille löytyy kaupungista oikein siihen tarkoitettu paikka.
Sinne kävellessä vastaan tulee kyllä kauppahalli, jonka herkuista vasta hyvän piknikin saakin.
Nautit siis piknikin joen varrella, vihreässä kaupungissa 900 vuotta vanha linna taustalla. Kelpaako?
Niin ei-turistikaupungissa ollaan, että kun pikkuryhmäni istahti hotellimme viereisen baarin ulkoterassille ja tilasi lasit kuohuvaa, nuori tarjoilijamies sanoi aivan tosissaan ettei kello ollut vielä kaksitoista (päivällä).
Minä kun olin kertonut vuosikaudet vitsinä äitini lohkaisua eräänä kesäpäivänä, kun mietimme avaisimmeko skumppapullon.
Äiti sanoi: ”Onhan kello jo jossain kaksitoista”.
Että pitikin kohdata juuri Ranskassa kuohuviinin saaminen vasta kahdentoista jälkeen!
Teekuppi olikin sitten tavallista hienompi, ja maistui ihanalta sekin kevätaamun auringossa.
